Kirjastoseuran musiikkityöryhmä

Tule mukaan Suomen kirjastoseuran musiikkityöryhmään

2011-02-21T07:12:00.000-08:00

Sinä musiikkikirjastolainen tai musiikkikirjastotoiminnasta kiinnostunut, tule mukaan Suomen kirjastoseuran musiikkityöryhmään. Ryhmässämme on tällä hetkellä kolme jäsentä, etsimme lisää jäseniä ryhmäämme.

Jos koet musiikkikirjastot tärkeänä myös tulevaisuudessa ja haluat vaikuttaa, kouluttaa ja järjestää tapahtumia, on tämä ryhmä juuri sinulle sopiva!

Ilmoittaudu lea.salo@espoo.fi

Suomen kansan eSävelmät taas toiminnassa

2009-01-28T04:39:00.000-08:00

Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa ylläpitämä "suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto" on jälleen toiminnassa
osoitteessa http://esavelmat.jyu.fi.

Musiikkia aiheen mukaan

2009-01-28T04:28:00.000-08:00

Musiikkia aiheesta on Tampereen kaupunginkirjaston tuottama taidemusiikkisävellyksiin liittyvien aiheiden (esim. eläimet, vesi, vuodenajat) hakupalvelu. Musiikkia aiheesta on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille käyttäjille ja se löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikkia_aiheesta/.

Palvelu on tarkoitettu sekä kirjastojen henkilökunnan että asiakkaiden avuksi. Palvelun sisällön on kerännyt ja toimittanut Lea Tastula, jolle voi lähettää kommentteja, lisäyksiä ja korjausehdotuksia.

Palvelun sisällön tuottamiseen on Tampereen kaupunginkirjasto saanut taloudellista tukea opetusministeriöltä.

Tekijänoikeuksien kesto 95 vuoteen

2009-01-15T11:32:00.000-08:00

Hyvää alkanutta vuotta 2009. Vuosi alkaa musiikkikirjastojen kannalta mielenkiintoisella uutisella, sillä EU-komissaari Charlie McCreevy haluaisi pidentää tekijänoikeuslain tuomaa suojaa 50 vuodesta 95 vuoteen asti.

McCreevyn mukaan tuhannet 1950-1960 lukujen välissä musiikkia tuottaneet artistit voivat pian jäädä kokonaan ilman radiosoitosta tulevia tuloja, jos tekijänoikeuksien suomaa suojaa ei pidennetä. McCreevyn sanoo, että monelle vanhemmalle artistille nämä tulot ovat heidän ainoa eläkkeensä ja nykyinen lainsäädäntö ei takaa riittävän pitkää suojaa niille artisteille, jotka ovat nauhoittaneet musiikkia jo nuoruusvuosinaan.

Lisää tietoa osoitteessa: http://fin.afterdawn.com/uutiset/arkisto/12915.cfm

Kun joulu, joulu on meillä...

2008-12-15T23:26:00.000-08:00

Kirjastoseuran musiikkityöryhmän jäsenet toivottavat Rauhallista Joulua ja Uutta Vuotta 2009. Palaamme asiaan taas ensi vuonna.

Uusia jäseniä työryhmään

2008-11-24T09:10:00.000-08:00

Oletko kiinnostunut tulemaan mukaan Kirjastoseuran musiikkityöryhmään? Koetko musiikkikirjastot tärkeänä myös tulevaisuutta ajatellen? Haluatko vaikuttaa, kouluttaa ja järjestää tapahtumia? Ilmoittaudu lea.salo@espoo.fi

Toivelaulutempaus Suomen kirjastoissa 8.11.

2008-11-04T00:11:00.000-08:00

Suomen ensimmäinen yleinen musiikkikirjasto avattiin Tampereen kaupunginkirjastossa 50 vuotta sitten. Musiikkikirjastot Turusta Rovaniemelle ja Joensuusta Vaasaan juhlistavat olemassaoloaan kutsumalla kaikki laulunhaluiset laulamaan Suuria toivelaulukirjoja marraskuun 8. päivänä. Jokainen mukana oleva kirjasto laulaa lauluja yhdestä osasta - Kansalliskirjastossa lauletaan yksi laulu jokaisesta osasta. Tule mukaan omaan kirjastoosi!

Musiikkikirjastot juhlivat Tampereella 10.10.

2008-10-12T23:00:00.000-07:00

Tampereella juhlittiin Musiikkikirjastojen 50-vuotista taivalta 10.10. Ohessa linkki Heikki Poroilan tekemään juttuun Kirjastot.fi sivulla http://www.kirjastot.fi/Page/e73276c1-3ab2-4df4-b959-e97b812ce0b0.aspx?refererUrl=%2ffi-FI%2fmusiikki%2f&groupId=36ca1375-36f1-42c6-901e-c47e930b5306&announcementId=77d9fd6f-a21c-4865-9d52-2445d8dbda5d

Kirjastoseuran musiikkityöryhmä

2008-09-30T22:37:00.001-07:00

KirjastovirkailijapäIväT 25 – 26

From: leasalo, 8 minutes ago

KirjastovirkailijapäIväT 25 – 26

View SlideShare presentation or Upload your own.

SlideShare Link

Lahden Kirjastovirkailijapäivien Musiikin Workshop 26.9.2008

2008-09-30T00:55:00.000-07:00

Workshopissa paneuduttiin kahden ja puolen tunnin aikana kolmeen kysymykseen.

Mihin musiikkikirjastotyö on menossa?

Vaikka kirjastojen musiikkiaineisto ja palvelut ovat pikkuhiljaa siirtymässä verkkoon, tultiin siihen tulokseen, että tietopalvelu fyysisenä toimintona ei musiikkiosastoilta katoa lähi tulevaisuudessa. Tietopalvelu koetaan edelleen tärkeänä palveluna, vaikka asiakkaat osaavatkin aika pitkälle tänä päivänä itse hakea tietoa verkon kautta. Kun asiakkaan tiedonhaku verkon kautta epäonnistuu, käännytään kirjaston asiantuntevan henkilökunnan puoleen. HelMet kirjaston chat-tyyppinen tietopalvelu tulee toimiman rinnalla. Luettelointi koetaan tärkeänä toimintona. Luettelointi ei välttämättä katoa mihinkään, vaikka musiikki siirtyisi verkkoon. Kirjastojen musiikkiaineiston ja palvelujen siirtymisestä verkkoon, vapautuu resursseja asiakkaiden laiteneuvontaan ja internet opastukseen. Myös tapahtumien järjestämiseen vapautuu resursseja.

Tulevaisuuden musiikkiosaston asiakaskunta?

Nostettiin esille seniorit, miten saamme kyseisen asiakaskunnan houkuteltua musiikkikirjastoon? Tultiin siihen tulokseen, että seniorit kaipaa edelleen tulevaisuudessa cd-levyjä, henkilökohtaista palvelua, kirjallisuutta. Houkuttimena voisi käyttää erilaisia tapahtumia, kuten karaokelaulantaa, yhteislaulutilaisuuksia, miksei myös päivätansseja. Oletettiin, että studioharrastus ei vielä houkuttele senioreita, vaikka he käyttävätkin soittohuoneita ahkerasti. Toinen tärkeä kirjastosta katoava asiakaskunta on nuoret. Nuoret tulevat yleensä koulun jälkeen tekemään läksyjä tai kavereiden kanssa hengailemaan kirjastoon. Musiikkiosasto on siis nuorille sosiaalinen kohtaamispaikka. Musiikkikirjaston ja koulujen yhteistyötä tulisi lisätä ja näin tehdä koululaisille musiikkikirjastoa tunnetuksi, esim. vinkkaamalla mitä aineistoa sieltä löytyy, mitä muuta musiikkiosastolla voi puuhailla. Juuri opettajat koettiin tärkeänä asiakaskuntana, yhteyshenkilöinä oppilaiden ja musiikkikirjastojen välillä. Soittohuoneet ja soittimet kirjastossa houkuttelisi varmasti nuorisoa musiikkiharrastuksen piiriin. Yhdessä tekemiseen tulisi panostaa. Esille nousi myös orkesterin soittajat tärkeänä musiikkikirjaston asiakaskuntana. Nuottimateriaali tullee pysymään kirjastoissa vielä jonkun aikaa ja nuotit saa yksinkertaisesti lainattua kirjastosta. Nuottien tulostaminen kun on vielä hankalaa (varsinkin A3). Tärkeänä asiakaskuntana koetaan myös keski-ikäiset miehet, jotka haluavat myös henkilökohtaista palvelua. He lainaavat myös vielä äänitteitä cd muodossa. Myös vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa musiikkikirjastokäyttäytymiseen.

Pitäisikö musiikkikirjastojen palveluja yhdistää?

Kysymys osoittautui hieman hankalaksi ja vaikka yhdessä mietimme kysymystä tulevaisuuden kannalta, on vaikea vielä kuvitella palvelujen yhdistämistä. Jokaisella kunnalla ja kaupungilla kun on omat lainausjärjestelmänsä ja hakukoneensa. Chat-tyyppinen palvelu voisi olla kuitenkin tulevaisuudessa sellainen palvelu, jota voisi ajatella koko maata kattavaksi palveluksi. Tietokannat voisi myös yhdistää, sekä yhteinen hakukone nousi esiin keskustelussa. Kysymys jäänee hautumaan tulevaisuuteen ja aika näyttää miten käy.

Musiikkikirjastojen 50-vuotis taivalta juhlitaan Tampereella lokakuussa

2008-09-13T02:27:00.000-07:00

Tampereella juhlistetaan musiikkiosastojen 50-vuotista taivalta 10.10.2008 järjestettävässä juhlaseminaarissa.

Seminaari on maksuton ja sen järjestävät Suomen musiikkikirjastoyhdistys ja Kirjastoseuran musiikkityöryhmä.

Tarkempi ohjelma lähempänä lokakuuta. Paikalla tulee olemaan nimekkäitä puhujia.

Ilmoittaudu: kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/kurssi_s_lomake,

Punainen viiva 17.5.

2008-05-18T03:27:00.000-07:00

Ilmari Kiannon teokseen pohjautuva Punainen viiva on korutonta kertomaa köyhän perheen elämästä. Teos käsittelee köyhyyden ja puutteen lisäksi Suomessa ensimmäisistä pidettävistä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvista vaaleista. Vaikka tarina on masentava, on se kuitenkin tehty hyvin. Lavastus oli elävää, lavasteet liikkuivat kokoajan. Mahtipontinen musiikki pitää kuuntelijan hereillä. Taustalla esiintyvä tanssiryhmä on oiva piristys esitykseen. Oopperan loppu tulee kuitenkin yllättäen.

Tunnelmia siis Kansallisoopperassa tällä hetkellä menevästä kotimaisesta klassikko oopperasta.

Musiikkikirjastotapaaminen 9.5.2008

2008-05-11T23:08:00.000-07:00

Kevään 2008 kansallinen musiikkikirjastotapaaminen - eli musiikkikirjastojen neuvottelupäivä - pidettiin 9.5. Pasilan kirjaston auditoriossa. Paikalle saapui runsaat kolmekymmentä musiikkikirjastoihmistä eri puolelta Suomea ja kolme loistavaa luennoitsijaa.

Heikki Poroila puhui teemalla "Formaatit muuttuvat - musiikkikirjasto on ikuinen". Poroila kertasi aiempia musiikkikirjastoissa läpikäytyjä formaattimurroksia. Musiikkikirjastojen kannalta nyt käynnissä oleva muutos poikkeaa aikaisemmista keskeisiltä osin siinä, että tekijänoikeuslaki sallii vain fyysisten teoskappaleiden lainaamisen. Kirjastoilla ei siis ole lainkaan käyttöoikeuksia verkkoympäristössä ilman erillisiä sopimuksia. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että musiikkikirjastot joutuvat tulevaisuudessa toimimaan ilman uusia äänitteitä. Verkon kautta kuunneltavissa oleva musiikki on vielä tällä hetkellä kovin marginaalista ja perustuu usein tekijänoikeuksista vapaaseen aineistoon. Esim. Naxos Music Libraryn tarjoama kokoelma on varsin rajoittunut ja kapea-alainen ja populaarimusiikin osalta ei vastaavaa tarjontaa tällä hetkellä ole.

Tiedostomuotoisen musiikin "lainaamiselle" kirjastojen kautta ei ole periaatteellisia esteitä, kysymys on lisenssoinneista ja sopimusten tekemisestä esim. Tanskan mallin mukaan. Lisäksi kirjastot voivat liittoutua ei-kaupallisesta levittämisestä kiinnostuneiden tekijöiden kanssa. Yksi varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto on Poroilan mukaan se, että musiikkikirjastot tyytyvät välittämään itse musiikin sijasta informaatiota uudesta musiikista ja dokumentoida musiikkia, vaikka itse musiikki puuttuisikin kirjaston tarjoamasta aineistosta. Heikki Poroilan mukaan varmaa on vain muutos. Tulevaisuuden musiikkikirjastot ovat erilaisia, kuin mitä ne ovat olleet. Formaattimullistus ei lopeta musiikkikirjastoja, sillä äänitteet eivät ole musiikkikirjastojen ainoa anti ja palvelu.

Suomen suurimman levy-yhtiön, SonyBMG:n, toimitusjohtaja Kimmo Valtanen avasi puheenvuoronsa kertomalla oman yrityksensä taustoista, artisteista ja omasta historiastaan Supperheads-yhtyeen jäsenenä. Levy-yhtiön näkökulmasta on menossa kaksi merkittävää muutosprosessia, kuluttajakäyttäytymisen muutos ja tuotantorakenteen muutos.

Kuluttajakäyttäytymisen muutos on ollut levy-yhtiöiden kannalta suurin yksittäinen tekijä. Toisaalta internet on mullistanut sekä musiikin kuuntelun että musiikista saatavan tiedonhankinnan. Aikaisemmin tehdyissä artistisopimuksissa ei oltu varauduttu musiikin digitaaliseen levittämiseen. Lisäksi internetissä olevat, kuluttajille tarkoitetut kauppapaikat ovat syntyneet viiveellä. Uusia tuulia tässä suhteessa edustaa esim. Nokian musiikkipuhelimiin tuleva palvelu, jonka odotetaan omalla tavallaan mullistavan musiikin kuuntelun traditioita.

Toinen merkittävä muutos on tapahtunut tuotantorakenteen alueella. Radiohead-yhtye sai valtavaa huomiota julkaisemalla albuminsa "In Rainbows" aluksi vain internetissä, josta sen saattoi ostaa itse päättämällään hinnalla tai vaikka ilmaiseksi. Tämän seurauksena yhtyeen markkina-arvo nousi merkittävästi, keikat ja oheistuotteet tekivät kauppansa ja myös levyn cd-versio myi hyvin. Samaan aikaan hip hop -musiikki on pudonnut marginaaliin ja suomalaisista artisteista vain Elastinen elää levyjen myynnistä saaduilla tuloilla. Suuret levy-yhtiöt pärjäävät vielä ainakin toistaiseksi katalogimyynnillä. Valtasen mukaan alan tulevaisuus perustuu verkostoitumiseen ja yhteistyöhön pienten ja suurten toimijoiden välillä. Internetillä on ollut vahva vaikutus kaupalliseen toimintaan. Markkinat laskevat n. 10-15%:n vuosivauhtia, mid-price -levyjen myynti kokonaismyynnistä on n. 15% ja verkkomusiikin osuus vain muutamia prosentteja. Verkkomusiikin osuuden on kutenkin arvioitu nousevan 10-15%:iin kokonaismyynnistä. Kansainvälisen ääniteteollisuuden tekemän tutkimuksen mukaan laillisen ja laittoman musiikin verkkolataamisen suhde on 1/20. Laittomaan operointiin tulisikin Valtasen mukaan puuttua, koska siihen on myös kaikki mahdollisuudet ja valmiudet olemassa. Lailliselle toiminnalle on luotava edellytykset.

Valtanen kohautti yleisöä sanomalla, että SonyBMG on valmis luomaan yhdessä kirjastojen kanssa digitaalinen verkkomusiikkipalvelun, josta voi ladata ("lainata") musiikkia kuunneltavaksi. Valtanen uskoi myös muiden levy-yhtiöiden olevan kiinnostunut tämän kaltaisesta hankkeesta. Aikaisemmin mallit ja tekniset platformit ovat puuttuneet, mutta nyt ollaan uusissa asetelmissa myös asenteiden tasolla. Poteroajattelun aika saa olla ohi. Kirjastolaitoksen välityksellä tehtävä verkkomusiikin jakelu merkitsisi myös musiikin kuuntelua laillista reittiä pitkin. Tilaisuudessa ja tilaisuuden jälkeen tästä hankkeesta keskusteltiin erittäin intensiivisesti. Kimmo Valtanen heitti kirjastoille haasteen, jonka mukaan kirjastojen tulisi löytää oma kilpailuetunsa formattimurroksen keskellä. Kirjastot voisivat esimerkiksi kertoa asiakkailleen, miksi joku musiikki on hyvää.

Muusikko Pauli Hanhiniemi kertoi huomanneensa formaattimurroksen konkreettisesti. Levymyynti on pudonnut jopa 50% sen jälkeen, kun keksittiin tietokoneet, joilla musiikkia voi kopioda kätevästi ja nopeasti. Toisaalta formaattimurros ja inteernet on merkinnyt sitä, että yhtye voi saada entiseen verrattuna minimaalisilla kustannuksilla itsensä tunnetuksi. Äänitystekniikka, laitteet ja levyjen tekeminen ovat halventuneet merkittävästi. Koska kuka tahansa voi levyttää, on se myös lisännyt kilpailua. Ennen jouduttiin miettimään, kuka saa levyttää ja kenellä on menestymisen mahdollisuudet. Hanhiniemi pohtikin, kumpi on nykyisin arvokkaampaa: se, että kuka tahansa voi purkaa itseään musiikillisesti vai se, onko laadulla enää mitään merkitystä. Taiteen tehtävänä on antaa ihmisille sipaisu. Tätä on formaattimurros.

Tarjonnan lisääntyminen on Hanhiniemen mukaan vähentänyt vastaanottajien kykyä seuloa hyvää musiikkia. Yleisö pirstaloituu ja seuloituu toisaalta aktiivisiksi faneiksi ja toisaalta suureksi massaksi eli musiikkia kuuntelevaksi perusjoukoksi, joka ei välttämättä tule keikoille.

Hanhiniemen mukaan formaattimurros pelottaa myös levy-yhtiöitä ja niiden on pakko "nuortua". Verkkokauppiaat päättävät sen, mitä ne myyvät. Tekijän kannalta haasteet ovat kuitenkin samat kuin ennen: biisin hyvyys ja menestyminen ratkaisevat. Musiikintekijän haaste on tehdä hyvää musiikkia, levy-yhtiön haaste on tehdä rahaa.

Hanhiniemi kiteytti puheenvuoronsa sanomalla, että formaattimurroksessa ei olisi mitään ongelmaa, ellei olisi olemassa tekijänoikeuksia ja niillä keinottelijoita. Tekijänoikeus on pyhä ja sitä pitää kunnioittaa. Myös taiteilija haluaa olla mukana rahanjakoketjussa.

Aurinkoinen, keväinen perjantaipäivä voi olla täynnä yllätyksiä. Tämänkertainen musiikkikirjastotapaaminen jätti tuskin ketään kylmäksi. Jäämme innolla odottamaan, mitä (lähi)tulevaisuus tuo tullessaan.

Espoon tarinat cd

2008-05-08T02:04:00.000-07:00

Espoo viettää tänä vuonna 550-vuotis juhlaa ja sen kunniaksi on ilmestynyt Espoon tarinat cd-levy. Laulut kertovat Espoon historiasta. Levyn ovat säveltäneet ja sanottaneet Tomi Pulkkinen ja Riitta Leivo. He myös esiintyvät kyseisellä levyllä. Levyä vois ostaa kaikista Espoon kirjastoista hintaan 5 €.

Huomio musiikkikirjastot ympäri Suomea!

2008-04-16T00:10:00.000-07:00

Tänä vuonna vietetään musiikkikirjastojen juhla ja teemavuotta. Kirjastolehteen voi lähettää positiivisia juttuja musiikkikirjastoistanne ja osastoistanne.

Uutta jäsentä etsitään!

2008-04-16T00:07:00.000-07:00

Hyvä musiikkikirjastolainen!

Kirjastoseuran musiikkityöryhmä kaipaa vielä yhtä jäsentä joukkoonsa. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan, ilmoittaudu allekirjoittaneelle lea.salo@espoo.fi

Musiikkikirjastotapaaminen 9.5.

2008-04-16T00:04:00.000-07:00

Tulossa:

Valtakunnallinen musiikkikirjastojen neuvottelupäivä Helsingissä perjantaina, 9.5.2008. Päivän teemana on äänitteiden formaattimurros. Paikkana on Helsingin pääkirjasto, Pasila. Osoite: Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9.

Ohjelma

10.00 - 10.15 Aamukahvi
10.15 - 10.30 Kirjastoseuran musiikkityöryhmän kuulumisia: Lea Salo (pj)
10.30 - 11.15 Heikki Poroilan puheenvuoro
11.15 - 12.00 Kimmo Valtanen (SonyBMG)
12.00 - 13.00 Lounas
13.00 - 14.00 Muusikon näkökulma: Pauli Hanhiniemi
14.00 - 14.15 Ryhmätyön esittely. Kahvitauko
14.30 - 15.30 Ryhmätyö
15.30 - 16.00 Ryhmätyön purku

Muutokset ohjelmaan mahdollisia.

Päivän hinta kirjastoseuran jäsenille 25 euroa ja muille 35 euroa.

Ilmoittautumiset keskiviikkoon, 30.4.2008 mennessä.

Lämpimästi tervetuloa!
Suomen kirjastoseuran musiikkityöryhmä

Yhteys: Lea.Salo@espoo.fi

Ilmoittaudu osoitteessa: kirjastoseura.kaapelifi/etusivu/seura/kurssi_s_lomake

Suomalaisen musiikin päivä

2008-03-11T11:45:00.000-07:00

Tänään Suomalaisen musiikin päivänä olin seminaarissa, joka järjestettiin Sibelius Akatemialla. Aiheena oli äänite suomalaisessa yhteiskunnassa. Aluksi jaettiin Säveltaiteen valtionpalkinto, jonka tänä vuonna sai Heikki Laitinen.

Itseäni kiinnosti lähinnä musiikin markkinat ja tuotannon tulevaisuus. Koskeehan tämä aihe läheisesti musiikkikirjastoja. Kaiken kaikkiaan musiikilla menee hyvin, mikäli kuunteli levy-yhtiöiden puheenvuoroja. Äänitemyynti on Suomessa kasvanut viime vuosien aikana. Viime vuonna äänitemyynti oli 100 milj./€. Globaalisti äänitemyynti on vähentynyt. Tämä oli aika yllättävä tieto. Digitaaliset musiikkimarkkinat ovat vielä Suomessa kuitenkin aivan surkeaa luokkaa, vain 5 % kokonaismarkkinoinnista.

Suomalaiset ostavat äänitteitä ihan hyvin, vaikka musiikkia voi kuunnella myös ilmaiseksi radiosta, verkosta, kopioimalla tai lainaamalla kirjastosta. 60 % suomalaisista ostaa äänitteitä ja verkkomusiikkia. Nuoret ja miehet ovat innokkaimpia musiikin kuluttajia. Suosituinta musiikkia ovat kotimainen pop ja rock, sekä viihdemusiikki.

Musiikkia ostettaisiin enemmän, jos äänitteet olisivat halvempia, vapaa-aikaa olisi enemmän, ja äänitteitä olisi paremmin saatavilla. Vaikka internet yhteys on jo melkein 90 prosentilla suomalaisista, on cd-soitin vielä ykkönen. Rinnalle ovat tulleet MP3 soittimet ja musiikkipuhelimet ja ne ovat todennäköisesti nouseva trendi.

Äänitteet hankitaan edelleen kaupasta, lähinnä tavarataloista. Musiikin hankinta verkosta on vähäistä. Suomessa on kuitenkin 23 laillista nettimusiikin kauppapaikkaa, eli tarjontaa on. Äänitteitä kopioidaan vielä cd-r levylle tai tietokoneen kovalevylle. MP3 soittimet tulevat kuitenkin hyvin perässä ja saavuttaa pian edelliset tallennusmuodot.

Nämä tiedot ovat siis peräisin ÄKT:n Taloustutkimuksella teetättämästä äänitetutkimuksesta.

Adriana mater

2008-03-02T08:11:00.000-08:00

Kävin katsomassa tämän Kaija Saariahon uuden oopperan ja tulin siitä pirteälle mielelle. Se johtui hienosti valaistuista lavasteista, joiden väri vaihteli tapahtumien mukaan. Kun näin Yle Teemalta dokumentin, jossa Saariaho oli säveltämässä kyseistä oopperaa ja siellä näytettiin katkelmia tästä oopperasta, lavasteet näyttivät karuilta. Paikanpäällä lavastus oli kuitenkin fantastinen.

Oopperan aihe on kuitenkin vakava. Sodasta ja raiskauksesta kertovia oopperoita ei ole olemassa kovinkaan montaa. Ja kyseinen aihehan on aika maskuliininen ja nyt se kerrotaan naisnäkökulmasta, mikä tekee oopperasta ainutlaatuisen. Juonessa Adriana raiskataan sodan aikana, hän tulee raskaaksi, synnyttä pojan. Adriana kertoo pojalleen, että hänen isänsä on kuuluisa sotasankari, ei julma raiskaaja. Poika saa kuitenkin tietää asiasta 17 vuotiaana ja päättää tappaa isänsä, äitinsä raiskaajan. Mies on kuitenkin sokeutunut ja ooppera päättyy anteeksiantoon. Yksinkertainen juoni, mutta kolmen tunnin aikana käydään läpi tunteikkaita vaiheita. Yleisö pääsee mukaan tunnekuohuihin hyvien esiintyjien avulla. Itsessä ainakin heräsi välillä vihan tunteita juuri tätä raiskaajaa kohtaan ja säälin tunteita Adrianaa kohtaan. Ymmärrän myös pojan vihan, kukapa järkevä sietäisi äitinsä raiskausta.

Orkesterin muusikoille teos on varmasti haastava. Musiikki vaihtelee hyvin hitaista ja hiljaisista vaiheista nopeisiin. Mielestäni he suoriutuivat tehtävästä kiitettävästi. Kuoro toi lisäsävyä ja harmoniaa oopperaan. Erilaisuutta laulajien kannalta ooperaan tuo se, että he eivät laula kokoajan, vaan esittävät välillä myös puhetta, puhetta oli yleensä sellaisissa kohdissa, joissa painotettiin jotakin asiaa. Kiva yksityiskohta oli Adrianan ja hänen poikansa väliset kohtaukset, jolloin patarumpu aina löi sydämen lyöntejä.

Kaiken kaikkiaan siis hyvä teos, puhutteleva ja tunteita herättävä, sekä musiikillisesti antoisa.

Alkuvuoden kuulumisia

2008-02-24T11:41:00.000-08:00

Musiikkityöryhmä kokoontui helmikuun alussa ja työryhmän jäsenkokoonpano muuttui hieman. Kevään aikana järjestetään musiikkikirjastotapaaminen Helsingissä Pasilan kirjastossa, jossa kuulemme asiantuntijoiden mielipiteitä meneillään olevasta formaattimurroksesta, sekä kaupallisella, että kirjaston puolella. Syksyllä juhlimme 50 vuotista musiikkikirjastotoimintaa Tampereella, jossa perustettiin ensimmäinen yleisten kirjastojen musiikkiosasto Suomessa. Tässä siis ensimmäisen tapaamisen antia.