Kevään 2008 kansallinen musiikkikirjastotapaaminen - eli musiikkikirjastojen neuvottelupäivä - pidettiin 9.5. Pasilan kirjaston auditoriossa. Paikalle saapui runsaat kolmekymmentä musiikkikirjastoihmistä eri puolelta Suomea ja kolme loistavaa luennoitsijaa.
Heikki Poroila puhui teemalla "Formaatit muuttuvat - musiikkikirjasto on ikuinen". Poroila kertasi aiempia musiikkikirjastoissa läpikäytyjä formaattimurroksia. Musiikkikirjastojen kannalta nyt käynnissä oleva muutos poikkeaa aikaisemmista keskeisiltä osin siinä, että tekijänoikeuslaki sallii vain fyysisten teoskappaleiden lainaamisen. Kirjastoilla ei siis ole lainkaan käyttöoikeuksia verkkoympäristössä ilman erillisiä sopimuksia. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että musiikkikirjastot joutuvat tulevaisuudessa toimimaan ilman uusia äänitteitä. Verkon kautta kuunneltavissa oleva musiikki on vielä tällä hetkellä kovin marginaalista ja perustuu usein tekijänoikeuksista vapaaseen aineistoon. Esim. Naxos Music Libraryn tarjoama kokoelma on varsin rajoittunut ja kapea-alainen ja populaarimusiikin osalta ei vastaavaa tarjontaa tällä hetkellä ole.
Tiedostomuotoisen musiikin "lainaamiselle" kirjastojen kautta ei ole periaatteellisia esteitä, kysymys on lisenssoinneista ja sopimusten tekemisestä esim. Tanskan mallin mukaan. Lisäksi kirjastot voivat liittoutua ei-kaupallisesta levittämisestä kiinnostuneiden tekijöiden kanssa. Yksi varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto on Poroilan mukaan se, että musiikkikirjastot tyytyvät välittämään itse musiikin sijasta informaatiota uudesta musiikista ja dokumentoida musiikkia, vaikka itse musiikki puuttuisikin kirjaston tarjoamasta aineistosta. Heikki Poroilan mukaan varmaa on vain muutos. Tulevaisuuden musiikkikirjastot ovat erilaisia, kuin mitä ne ovat olleet. Formaattimullistus ei lopeta musiikkikirjastoja, sillä äänitteet eivät ole musiikkikirjastojen ainoa anti ja palvelu.
Suomen suurimman levy-yhtiön, SonyBMG:n, toimitusjohtaja Kimmo Valtanen avasi puheenvuoronsa kertomalla oman yrityksensä taustoista, artisteista ja omasta historiastaan Supperheads-yhtyeen jäsenenä. Levy-yhtiön näkökulmasta on menossa kaksi merkittävää muutosprosessia, kuluttajakäyttäytymisen muutos ja tuotantorakenteen muutos.
Kuluttajakäyttäytymisen muutos on ollut levy-yhtiöiden kannalta suurin yksittäinen tekijä. Toisaalta internet on mullistanut sekä musiikin kuuntelun että musiikista saatavan tiedonhankinnan. Aikaisemmin tehdyissä artistisopimuksissa ei oltu varauduttu musiikin digitaaliseen levittämiseen. Lisäksi internetissä olevat, kuluttajille tarkoitetut kauppapaikat ovat syntyneet viiveellä. Uusia tuulia tässä suhteessa edustaa esim. Nokian musiikkipuhelimiin tuleva palvelu, jonka odotetaan omalla tavallaan mullistavan musiikin kuuntelun traditioita.
Toinen merkittävä muutos on tapahtunut tuotantorakenteen alueella. Radiohead-yhtye sai valtavaa huomiota julkaisemalla albuminsa "In Rainbows" aluksi vain internetissä, josta sen saattoi ostaa itse päättämällään hinnalla tai vaikka ilmaiseksi. Tämän seurauksena yhtyeen markkina-arvo nousi merkittävästi, keikat ja oheistuotteet tekivät kauppansa ja myös levyn cd-versio myi hyvin. Samaan aikaan hip hop -musiikki on pudonnut marginaaliin ja suomalaisista artisteista vain Elastinen elää levyjen myynnistä saaduilla tuloilla. Suuret levy-yhtiöt pärjäävät vielä ainakin toistaiseksi katalogimyynnillä. Valtasen mukaan alan tulevaisuus perustuu verkostoitumiseen ja yhteistyöhön pienten ja suurten toimijoiden välillä. Internetillä on ollut vahva vaikutus kaupalliseen toimintaan. Markkinat laskevat n. 10-15%:n vuosivauhtia, mid-price -levyjen myynti kokonaismyynnistä on n. 15% ja verkkomusiikin osuus vain muutamia prosentteja. Verkkomusiikin osuuden on kutenkin arvioitu nousevan 10-15%:iin kokonaismyynnistä. Kansainvälisen ääniteteollisuuden tekemän tutkimuksen mukaan laillisen ja laittoman musiikin verkkolataamisen suhde on 1/20. Laittomaan operointiin tulisikin Valtasen mukaan puuttua, koska siihen on myös kaikki mahdollisuudet ja valmiudet olemassa. Lailliselle toiminnalle on luotava edellytykset.
Valtanen kohautti yleisöä sanomalla, että SonyBMG on valmis luomaan yhdessä kirjastojen kanssa digitaalinen verkkomusiikkipalvelun, josta voi ladata ("lainata") musiikkia kuunneltavaksi. Valtanen uskoi myös muiden levy-yhtiöiden olevan kiinnostunut tämän kaltaisesta hankkeesta. Aikaisemmin mallit ja tekniset platformit ovat puuttuneet, mutta nyt ollaan uusissa asetelmissa myös asenteiden tasolla. Poteroajattelun aika saa olla ohi. Kirjastolaitoksen välityksellä tehtävä verkkomusiikin jakelu merkitsisi myös musiikin kuuntelua laillista reittiä pitkin. Tilaisuudessa ja tilaisuuden jälkeen tästä hankkeesta keskusteltiin erittäin intensiivisesti. Kimmo Valtanen heitti kirjastoille haasteen, jonka mukaan kirjastojen tulisi löytää oma kilpailuetunsa formattimurroksen keskellä. Kirjastot voisivat esimerkiksi kertoa asiakkailleen, miksi joku musiikki on hyvää.
Muusikko Pauli Hanhiniemi kertoi huomanneensa formaattimurroksen konkreettisesti. Levymyynti on pudonnut jopa 50% sen jälkeen, kun keksittiin tietokoneet, joilla musiikkia voi kopioda kätevästi ja nopeasti. Toisaalta formaattimurros ja inteernet on merkinnyt sitä, että yhtye voi saada entiseen verrattuna minimaalisilla kustannuksilla itsensä tunnetuksi. Äänitystekniikka, laitteet ja levyjen tekeminen ovat halventuneet merkittävästi. Koska kuka tahansa voi levyttää, on se myös lisännyt kilpailua. Ennen jouduttiin miettimään, kuka saa levyttää ja kenellä on menestymisen mahdollisuudet. Hanhiniemi pohtikin, kumpi on nykyisin arvokkaampaa: se, että kuka tahansa voi purkaa itseään musiikillisesti vai se, onko laadulla enää mitään merkitystä. Taiteen tehtävänä on antaa ihmisille sipaisu. Tätä on formaattimurros.
Tarjonnan lisääntyminen on Hanhiniemen mukaan vähentänyt vastaanottajien kykyä seuloa hyvää musiikkia. Yleisö pirstaloituu ja seuloituu toisaalta aktiivisiksi faneiksi ja toisaalta suureksi massaksi eli musiikkia kuuntelevaksi perusjoukoksi, joka ei välttämättä tule keikoille.
Hanhiniemen mukaan formaattimurros pelottaa myös levy-yhtiöitä ja niiden on pakko "nuortua". Verkkokauppiaat päättävät sen, mitä ne myyvät. Tekijän kannalta haasteet ovat kuitenkin samat kuin ennen: biisin hyvyys ja menestyminen ratkaisevat. Musiikintekijän haaste on tehdä hyvää musiikkia, levy-yhtiön haaste on tehdä rahaa.
Hanhiniemi kiteytti puheenvuoronsa sanomalla, että formaattimurroksessa ei olisi mitään ongelmaa, ellei olisi olemassa tekijänoikeuksia ja niillä keinottelijoita. Tekijänoikeus on pyhä ja sitä pitää kunnioittaa. Myös taiteilija haluaa olla mukana rahanjakoketjussa.
Aurinkoinen, keväinen perjantaipäivä voi olla täynnä yllätyksiä. Tämänkertainen musiikkikirjastotapaaminen jätti tuskin ketään kylmäksi. Jäämme innolla odottamaan, mitä (lähi)tulevaisuus tuo tullessaan.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti